TEKSTI Sanna Keisala       KUVAT Samuel Hoisko (artikkelikuva) ja Sanna Keisala

 

Tuki- ja osaamiskeskus Eskoo panostaa erityistä tukea tarvitsevien työvalmennukseen. Palvelutuotteina ovat työvalmennus ja psykososiaalinen työvalmennus. Eskoo on tehnyt kuluvan syksyn aikana yritysten kanssa yhteistyösopimuksia eri paikkakunnilla.

Seinäjoen Ravikeskus on yksi ensimmäisistä Eskoon työvalmennuksen yhteistyökumppaneista. Ravikeskus ja Eskoo ovat sopineet työvalmennuksesta lounasravintola Kaffila Murrossa ja ravirata-alueen ulkotiloissa.

– Kahvila on monitahoinen yhteistyömalli, joka luontevasti rikastuttaa molempien arkea. Toivon lounastarjonnan houkuttelevan kahvilaan ulkopuolisiakin ja tekevän siitä kaikille sopivan kohtaamispaikan, Ravikeskuksen toiminnanjohtaja Jyri Saranpää sanoo.
Eskoo toimii Kaffila Murrossa yhdessä Seinäjoen vammaispalvelujen kanssa. Eskoon asiakkaat osallistuvat ruoan valmistukseen ja asiakaspalvelutyöhön. Samalla he oppivat kahvilatyöskentelyä moniammatillisesti tuettuna. Vaativat tehtävät edellyttävät usein valmentautumista ennen uuteen työympäristöön siirtymistä.

Asiakas voi hankkia ja vahvistaa työtaitojaan ensin Kaarisillan työpajoissa. Taitojen kartuttua hän voi edetä työpolullaan ja siirtyä työvalmentajan ohjattavaksi Eskoon kahvioon. Kun hän on valmis vaativampiin tehtäviin, työvalmennusta voi jatkaa raviradan toimintaympäristössä. Kaffila Murrossa työvalmentaja tukee asiakasta vahvuuksien vahvistamisessa ja omalla urapolulla etenemisessä.

– Meidän on luontevaa lähteä tällaiseen avustavaan toimintaan mukaan. Uskon molempien organisaatioiden hyötyvän yhteispelistä. Meillä on jatkuvasti tarpeita, johon tarvitsemme apua. Esimerkiksi seuraaviin Kuninkuusraveihin tarvitsemme lisäkäsiä siisteyden ylläpitoon. Tässä yhteistyössä ravirata pääsee toimimaan sosiaalisesti vastuullisesti, Saranpää iloitsee.

Ulkotyöryhmä ahkeroi piha-alueella

Lounaskahvilan lisäksi Eskoon työvalmennukseen osallistujat työskentelevät raviradan piha-alueen kunnossapitotehtävissä. Ulkotyöryhmä koostuu erilaisista osaajista, joista jokainen tuo omat vahvuutensa ryhmän käyttöön.

– Ulkoalueiden puhtaanapito ja ympäristön kunnostaminen eivät edellytä erityisosaamista. Lähes jokaiselle löytyy sopivia tehtäviä, projektipäällikkö Sirpa Bomberg täsmentää.

Tuki- ja osaamiskeskuksen piha-alue on työvalmennuksen alusta, jolta voidaan turvallisesti aloittaa työvalmennuksen polku. Ryhmässä voi olla mukana silloin tällöin tai säännöllisesti. Näin palvelun tuottavuus perustuu koko ryhmän toiminnalle, ei yksittäisten suorittajien työpanokselle.

Työvalmennuksen verkosto

Eskoo on satsannut huomattavasti työvalmennukseen. Kaikki Eskoon palvelukeskukset ovat aktiivisesti mukana kehittämistyössä. Sopimuksia yritysten kanssa työvalmennuksen alustoista on solmittu myös Kristiinankaupungissa, Pietarsaaressa ja Vaasan Tervajoella.
Valmennuksen verkostossa on tällä hetkellä 17 työntekijää. Heistä useimmat vahvistavat osaamistaan työvalmennuksen oppisopimuskoulutuksilla. Joukko kokoontuu kuukausittain hiomaan yhteisiä käytäntöjä.

Kynnys päästä mukaan työvalmennukseen on matala. Näin varmistetaan asiakkaille tasavertaiset mahdollisuudet tehdä oikeaa työtä riittävällä tuella ja oikeissa työympäristöissä.

Tällä hetkellä Eskoon alueen ulkopuolista valmennusta toteutetaan vain raviradalla.
– Kiinnostus työvalmennusta kohtaan on jo nousussa. Sopivien yhteistyökumppaneiden löydyttyä toiminta on helposti laajennettavissa muuallekin, Bomberg selostaa.

Jyri Saranpää ja Sirpa Bomberg ovat sopineet Eskoon työvalmennuksesta Seinäjoen Ravikeskuksella.
Jyri Saranpää ja Sirpa Bomberg ovat sopineet Eskoon työvalmennuksesta Seinäjoen Ravikeskuksella.

Palkkatyön ja eläkkeen yhteensovittaminen

Asiakkaan työvalmennus voi johtaa osa-aikaiseen palkkatyöhön. Se edellyttäisi kuitenkin lainsäädäntöuudistusta kehitysvammalakiin. Uudistus turvaisi asiakkaan taloudellisen tilanteen, jos hän vastaanottaa palkkatyötä.

Tähän viittaa oikeustieteen tohtori Jaana Paanetoja sosiaali- ja terveysministeriölle tekemässään selvityksessä. Hänen mukaansa ongelmana on, että työsuhteelta vaadittavat tunnusmerkit voivat täyttyä, kun työtoimintaa järjestetään kehitysvammaisille.

– Paanetoja esittää muutoksia etenkin kehitysvammaisten henkilöiden työtoimintaan. Hänen mukaansa vammaisten henkilöiden asema olisi turvattava paremmin lainsäädännöllä. Erityisesti turvaa tarvitaan avotyötoiminnassa, ja lisäksi työsuhteen syntymisen riski olisi pystyttävä poistamaan, Bomberg tiivistää.

 

Paanetojan muutosesityksiä

  • Sosiaalihuollon ja kehitysvammalain mukaisten toimintojen yhdistäminen ja palvelupolun vahvistaminen.
  • Tarkempi lainsäädäntö työtoiminnasta ja sen toteutuksen mallintamisesta.
  •  Sosiaali- ja TE-palvelujen yhteistyö. TE- toimistoihin enemmän henkilöitä, joilla on osaamista vammaisten työllistymisen edistämisessä.
  • Vammaisen asiakkaan tulee olla oikean palvelun piirissä, mikä vaatii jatkuvaa arviointia.
  • Edellyttää tiiviimpää yhteistyötä eri hallinonalan toimijoiden kesken.
  • Aito työtoiminta on erotettava tapauksista, joissa työtoimintamallia käytetään kiertämään työsuhdetta.

JÄTÄ VASTAUS

Anna kommenttisi!
Anna tähän nimesi