Mervi Huttula aloitti syksyllä työnsä Eskoossa erityispalvelujen johtajana. Hän koordinoi osaamis- ja tukikeskuksen palvelumuotoiluprosessia ja siihen kiinteästi kytkeytyvää hanke- ja kehittämistoimintaa sekä henkilöstön osaamisvalmennusta.

Mitä palvelumuotoilu tarkoittaa?

Palvelumuotoilulla halutaan päästä kiinni palveluita käyttävien ja heidän lähiverkostonsa palvelukokemuksiin ja konkreettisiin toiveisiin palveluita kohtaan.

Muotoilu käynnistyy asiakasymmärryksen muodostamisella. Keskeisin työskentelytapa on asiakkaiden ja käyttäjien kuuleminen eri tavoin.

Muotoilu etenee rivakasti ideoiden kokoamisesta erilaisiin kokeiluihin. Kokeilukulttuuriin heittäytyminen onkin usein palvelualoilla menestymistarinoiden taustalla. Ehdottoman tärkeää on huomioida myös työn ja toimintatapojen muotoilutarpeet.

Mitä ja ketä varten Eskoon toimintaa kehitetään palvelumuotoilulla?

– Palvelumuotoilun prosessi itsessään on jo menetelmä edistää erityistä tukea tarvitsevien ja heidän lähiverkostojensa osallisuutta Eskoon palveluissa.Prosessi luo käyttäjille eli Eskoon keskeisille kohderyhmille sellaisia palveluita, jotka lisäävät yksilöasiakkaan itsetuntoa ja elämänhallinnan tunnetta.

– Tavoitteemme on, että palvelumuotoilu kiinnittäisi asiakkaitamme entistä vahvemmin yhteiskuntaan ja osoittaisi Eskoon palveluiden merkityksellisyyden sekä yksilöille että yhteiskunnalle.

Miten työ on käynnistynyt?

– Käynnistimme palvelumuotoilun laajoilla asiakaskuulemisilla Eskoon keskeisissä verkostoissa ja organisaation sisällä. Olemme osallistaneet palveluiden käyttäjiä ja muita läheisverkostoja kuulemisiin. Ensi kokemukset ovat olleet rohkaisevia.

– Olemme saaneet alusta asti tukea ja kannustusta maakunnan valmisteluun osallistuvista verkostoista. Onnistumme työssämme laajan kumppaniverkoston, muun muassa SeAMKin ja Luovin kaltaisten toimijoiden kanssa. Käynnistämme vuoden 2018 alussa Sedu Aikuiskoulutuksen kanssa mittavan henkilöstön valmennusohjelman.

Mervi Huttula on koonnut palvelumuotoilun ääreen Eskoon asukkaita, asiakkaita, työntekijöitä ja yhteistyökumppaneita.
Millaisella aikataululla työ etenee?

– Olemme antaneet kokeiluille ja vakiinnuttamiselle aikaa maakuntauudistuksen toteutumiseen asti. Tavoitteena on päästä mahdollisimman pitkälle tuotevalikoiman uudistamisessa jo vuoden 2018 loppuun mennessä. Toki prosessin etenemisvastuu ja toiminnanohjaus on johtoryhmällä, esimiehillä, yhtymähallituksella ja viime kädessä yhtymävaltuustolla. Suunnittelun taustalla on hyvin kurinalainen, konkreettinen tulostavoitesuunnitelma.


– Tärkeimpiin asioihin keskittyminen ja omien resurssien keskittäminen asiakaslähtöisiin tarkoitusperiin vaatii ponnistelua. Palveluiden käyttäjien kuuleminen ja yhteisölliset käytänteet ovat tehokas ja joskus jopa kurinalaisin tapa suunnata työ ”oikeiden” asioiden äärelle, Mervi Huttula toteaa. Kuva: Timo Aalto.
Kokenut palvelumuotoilija

Mervi Huttula muutti Seinäjoelle tultuaan valituksi erityispalvelujen johtajan tehtävään.

– Edellinen työpaikkani oli Invalidisäätiössä Helsingissä, jossa työskentelin Orton Pro -nimisen vastuuyksikön palvelujohtajana. Edustamani palvelut kytkeytyivät mm. ammatillisen kuntoutuksen, työhönvalmennuksen ja työtoimintojen eri konteksteihin sekä ammatillisen erityisopetuksen ja vaikeammin vammaisten koulutuskysymysten ympärille.

Eskoossa Mervi Huttulan tehtäviin kytkeytyvät erityispalvelujen johtamis- ja esimiestehtävät.– Saan olla luotsaamassa moniammatillisia palveluita tuottavaa joukkoa sekä luomassa edellytyksiä tuottaa monialaista erityisasiantuntijuutta edellyttäviä palveluita yhteistyössä kokeneen, pitkälle erikoistuneen ja rikkaan työhistorian omaavan joukon kanssa.

– Lisäksi tehtäviini sisältyvät osaamis- ja tukikeskuksen palvelumuotoiluprosessin koordinointi, tähän kiinteästi kytkeytyvä hanke- ja kehittämistoiminta sekä henkilöstön osaamisvalmennusten organisointi. Työtehtävissäni korostuvat verkostojen kokoaminen ja merkittävien kumppanuuksien löytäminen tukemaan edellä kuvattuja toimenpiteitä.

– Palvelumuotoiluun itse törmäsin ensi kertaa noin viisi vuotta sitten käynnistäessäni Keski-Uudellamaalla kahdeksan kunnan alueella käyttäjälähtöistä Ohjaamo-toimintaa. Hankkeeseen kytkeytyi kuntien lisäksi laajasti muita toimijoita ja viranomaisia eri aloilta. Tuollaisen verkoston haltuun ottaminen ja yhteisten tavoitteiden kirkastaminen vaati uudenlaista lähestymistapaa. Sen piti mahdollistaa osallistava työskentely massiivisessa verkostossa ja palveluiden tuotteistamisen rivakka eteneminen. Erehdysten ja onnistumisten kautta palvelumuotoilu osoittautui hyväksi työskentelytavaksi. Saimme yllättävän nopeasti yhteisen kielen ja konkreettisia tuotteita palveluita käyttäville nuorille aikuisille.

 

 

JÄTÄ VASTAUS

Anna kommenttisi!
Anna tähän nimesi