Opinnäytetöiden ideat saattavat syntyä esimerkiksi omista työkokemuksista tai halusta muuttaa nykyisen työn tai työympäristön luonnetta. Hevosavusteista johtamis- ja esimiesvalmennusta tutkimaan lähtenyt Sosionomi (YAMK)-opiskelija Niina Ujanen oli käynyt läpi Green Care-koulutuksen ja sen aikana törmännyt artikkeliin hevosavusteisesta johtamisvalmennuksesta. Sosionomi (YAMK) -opintojen alettua Ujaselle oli selvää, että hän haluaa yhdistää tämänkaltaisen näkökulman tutkimukseensa. Onnekseen hän huomasi, että tällaista valmennusta järjestetään ihan lähellä.

Niina Ujanen tutki vuonna 2021 Hevosavusteista johtamis- ja esimiesvalmennusta. Tutkimuksen yhteistyökumppaneiksi lähtivät Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä ja Voimavaratila Toiska.

Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä on sosiaalihuollon erityispalvelujen osaaja, verkostoitunut palvelujen kehittäjä ja tuottaja. Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä tarjoaa sekä kehitysvammaisten erityishuoltoa että lastensuojelulain mukaisia laitospalveluja. Voimavaratila Toiska taas järjestää hevosavusteista johtamis- ja esimiesvalmennusta heidän ympäristössään. Valmennuksessa yksi tärkeimmistä työskentelytapvoista on hevosten kanssa tehtävä vuorovaikutusvalmennus. Toiskan Terapeuttinen Talli on Suomen ensimmäinen aluehallintoviranomaisen hyväksymä virallinen sote-talli. Tämä tarkoittaa Toiskassa laadukkaita sosiaalihuollon ja kuntoutuksen palveluja kokeneen ja moniammatillisen tiimin voimin. Toiskassa hevos- ja eläinavusteinen toiminta on olennainen osa jokapäiväistä arkea.

Green Care on vahva osa molempien yhteistyötahojen arkea. Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymässä Green Care-menetelmät ovat jo hiljalleen juurtuneet työntekijöille ja asiakkaille arjen keskellä. Ujasella oli tavoitteena tuoda menetelmät opinnäytetyöprosessin kautta yhä lähemmäs sosiaali- ja terveysalan johtoa ja laajentaa näin jo saavutettuja tavoitteita. Ujasen opinnäytetyössä tutkittiin hevosavusteista johtamis- ja esimiesvalmennusta. Laadullisen tutkimuksen kautta oli tarkoituksena saada lisää tietoa ja kokemuksia valmennuksesta, jossa eläimet ovat keskiössä.

Niina Ujasen (oikealla) seurassa sosionomi, sos.ped. hevostoiminnan ohjaaja ja kouluttaja Teea Ekola.

Hevosavusteisen johtamis- ja esimiesvalmennuksen tutkimisessa käytettiin tutkimusmenetelmänä laadullista tutkimusta. Sille on ominaista, että tutkimuskohdetta lähestytään sen luonnollisissa olosuhteissa. Tutkimusaineistona toimi hevosavusteisen johtamis- ja esimiesvalmennuksen kertojen havainnointi, osallistuneiden haastatteluvastaukset sekä tutkijan tutkimusmuistiinpanot prosessista.

Opinnäytetyöprosessi lähti käyntiin keväällä 2021. Kolmen kerran mittainen valmennus järjestettiin syyskuussa 2021. Valmennukseen osallistui neljä Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymässä esimiestyössä tai esimiestyön rajapinnassa työskentelevää henkilöä.

Et kun ajattelee, se semmonen jatkuva kiire on kyllä hyvin pitkälti…Määrittää päivää tällä hetkellä työssä ja kotona. Niin tuota se oli aika merkittävä, miten voimakas fyysinen kokemus se oli, semmonen rentoutunut ja rauhottunut olo. -Osallistuja

Yhteenvetoa valmennusmenetelmästä

Valmennuspäivät Toiskassa alkoivat aina yhteisellä aamiaisella. Hevosavusteinen johtamis- ja esimiesvalmennus sisälsi joka kerralla runsaasti yhteistä keskustelua ryhmän kesken. Keskustelussa aiheet nivoutuivat osallistujien työhön sekä johtamiseen ja kehittämiseen liittyviin teemoihin. Päivät sisälsivät aina myös harjoitusosuuden talliympäristössä. Harjoitteluun liittyi konkreettista tekemistä yhdessä hevosen kanssa sekä oman ja toisten tekemisen havainnointia. Harjoitusosuuden päätyttyä toimintaa vielä pohdittiin ja reflektoitiin yhdessä ryhmänä. Päivä päättyi aina yhteiseen keskusteluun ja yhteenvetoon päivästä.

Eläinavusteinen johtamis- ja esimiesvalmennus sai useita erilaisia merkityksiä tutkimuksen aikana. Tutkimus vastaa moniulotteisesti kysymykseen siitä, millaista ainakin juuri hevosten avulla tehtävä johtamis- ja esimiesvalmennus on. Eläinavusteinen valmennus ei vaatinut osallistujilta kokemusta hevosista. Se vaati kuitenkin valmentajan, jolla on ammattitaito toimia eläinten kanssa ja samalla taito toimia keskustelun tukena herättämässä ja tarttumassa valmennuksen teemoihin. Valmennuksessa jokaisella, valmentajalla, eläimillä sekä ryhmällä, oli merkittävä osuus valmennuksen annissa. Hevonen loi kokemuksellisuuden kautta puhutuille teemoille syvempiä merkityksiä ja oivalluksia. Nämä syvenivät entisestään yhteisen, ryhmässä käydyn keskustelun ja reflektoinnin kautta.

Hevonen on minusta tosi hyvä kumppani tämmöseen mihin tahansa valmennukseen. Koska se on ensinnäkin jo olemassaolollaan hyvin elämyksellinen ja elämyksissä meille syntyy usein oivalluksia. Se herättää meidän kehossa monenlaisia aisteja. Siinä on monia eri pintoja mitä voi koskettaa, siinä on tuoksuja, siinä on liikettä, siinä on voimaa. Ja sit ne on kuitenkin pohjattoman ystävällisiä. Ja sillä tavalla mielellään ihmisten kanssa kommunikoivia. — Ja se että pystyy saamaan 500-kilosen eläimen yhteistyöhön oman kehonsa avulla, niin se on aika voimauttavaa. -Valmentaja

Tutkimuksen aikana käydyn valmennuksen kautta osallistujat kokivat saaneensa syvempää merkitystä jo ennestään opituille asioille, mutta myös muistutusta itselle omista kehityksen paikoista. Hevosavusteisessa johtamis- ja esimiesvalmennuksen osallistujat pääsivät tarkastelemaan erilaisia puolia itsessä ja muissa vuorovaikutuksessa ryhmän jäsenten sekä hevosten kanssa. Hevosen avulla tehtävän valmennuksen avulla oli mahdollisuus peilata eläimen kautta omia ja työyhteisön toimintatapoja.

Tässä oivallukset tuli jotenki sen semmosen tekemisen ja sellasen kautta. Se on mulle henkilökohtaisella tasolla paljon merkittävämpiä ne oivallukset, kun se, et jos mä olisin istunu ne ajat aina jossain luennolla kuuntelemassa jotain… Jos vaikka valmentaja olis luennoinu meille hevosista tai siitä asiasta, niin mä olisin luultavasti… Mulla olis menny 70% siitä puheesta ihan ohi korvien. Enkä mä olisi pystyny linkittämään millään tavalla niitä asioita… Mut kun ne tuli jotenki oman kokemuksen kautta, niin ne oli paljo merkittävämpiä. -Osallistuja

Vertaillessa tämän tutkimuksen tuloksia muihin samankaltaisiin valmennusmenetelmiin niistä nousi hyvin yhteneväisiä merkityksiä, vaikka kyseessä olivat toisistaan erilliset valmennuskokonaisuudet hevosten kanssa. Yhtäläisyydet tutkimuksen teoriaosuuteen sekä edeltäviin tutkimustuloksiin mahdollistivat Ujaselle tutkijana tehdä päätelmää siitä, etteivät hevosavusteisen johtamis- ja esimiesvalmennuksen opit ja oivallukset ole missään nimessä irrallaan todellisesta johtamisen kehittämisestä. Valmennus eläimen kanssa on mahdollisuus herättää pohtimaan ja kehittämään johtamiseen ja työelämään liittyviä kysymyksiä. Se on samalla mahdollisuus tutkia ja kehittää omaa itsetuntemustaan ja kehittää sitä kautta itsensä johtamisen taitoja. Nämä ovat merkittäviä asioita nykypäivän työelämässä.

Kaiken kaikkiaan se sellanen oivallus, et miten näki siitä eläimen ja mun vuorovaikutuksesta. Et niitä pysty peilaamaan ihan suoraan työpaikan suhteisiin. Että miten ihan samalla tavalla mulla tuli esimerkiksi joitakin tilanteita mieleen jostakin katseesta tai miten tuossa jo aikasemmin sanoin, miten se hevonen vähä niinkun vältteli ja kierteli. Minä vähä niinkun kissa kuumaa puuroa lähestyn sitä ja sitte… Että mitenkähän mä osaisin lähestyä. Ja sitten kun se kohtaaminen tulee, et pääseeki lähelle jonkun katseen tai jonkun semmosen luottamuksen syntymisen kautta, niin semmoset kaikki oli niin… miten selvästi oli nähtävissä. Kyllä ne jää mieleen tuosta ainakin. Eikä niitä tarvi edes toisen sanottaa, että huomaatko nyt. Koska ne on niin selvästi nähtävissä. Ja oppihan se on. -Osallistuja

Tunteiden osuus valmennuksessa nousi merkittäväksi tutkimustulokseksi. Eläinavusteinen valmennus kokonaisuutena oli positiivinen kokemus sekä osallistujille, valmentajalle että tutkijalle. Valmennus eläimen kanssa oli herättänyt monenlaisia tunteita, jotka olivat vahvasti mielessä myös valmennuksen päätyttyä. Valmennuksen aikana osallistujat kokivat useita positiivisia tunteita, kuten voimaantumista, rentoutumista, mielihyvää ja turvallisuutta. Alun pelon ja jännityksen tunteet kääntyivät valmennuksen edetessä hiljalleen itsevarmuuden ja itsensä ylittämisen kokemuksiksi. Eläinavusteinen valmennus antoi osallistujille myös useita palautumisen kannalta tärkeitä tunnekokemuksia. Eläinavusteinen valmennus voitiin nähdä kehittämisen ohella yhtenä työhyvinvointia tukevana menetelmänä.

Ja sitte kaikilla kerroilla oli semmonen kuitenkin kauheen hyvä olo sen jälkeen. Ihan niinku olis ollu jossaki hoidossa. Hoivassa. Se oli jännä kuitenki, et sitte tuota niin…Joku semmonen terapeuttinen vaikutus sillä oli. -Osallistuja

Yhteenvetoa tulevaisuudennäkymistä

Opinnäytetyön tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella myös sitä, miten valmennusmenetelmiä kehitetään ja tuodaan osaksi työyhteisöä ja johtoa. Eläinavusteisen valmennuksen organisoimisen ja käynnistämisen nähtiin vaativan ehdottomasti taloudellisia ja ajallisia resursseja, sillä ne ovat kaiken lähtökohta. Valmennuksen organisoiminen tarvitsee myös ihmisen, joka vie prosessia eteenpäin. Valmennuksen ei nähdä jäävän pysyväksi menetelmäksi organisaatioon, jos sitä ei ole kukaan organisoimassa ja käynnistämässä uudelleen. Ujanen onkin jatkanut yhteistyötä Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymän ja Voimavaratila Toiskan kanssa valmennusmenetelmän jatkuvuuden varmistamiseksi.

Uudelleenkäynnistämisen puolesta puhuvat osallistujien positiiviset kokemukset ja heidän hevosavusteiselle valmennukselle antamansa merkitykset. Eläinavusteinen valmennus koettiin hyväksi ja toimivaksi luentotyyppisen kouluttautumisen rinnalle. Eläimen läsnäolo valmennuksessa oli merkittävä, sillä osallistujat kokivat saaneensa suurimmat oivallukset käytännön tekemisen kautta. Eläinavusteinen valmennus oli kokemuksellinen tapa oppia ja kehittää itseään.

Yhden osallistujan sanoin:

”Voisinko nyt sanoa, et meillä vois esimiestehtävissä olla hevosilta paljon opittavaa.”

_______________________________________________
Voit lukea opinnäytetyön kokonaisuudessaan Theseuksesta:
Hevosavusteinen johtamis- ja esimiesvalmennus itsensä kehittämisen välineenä

https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202202212712

Niina Ujanen, Sosionomi (YAMK)
niina.ujanen@gmail.com