Teksti ja kuvat IINA ÅMAN
Oma rauha, ovikello ja postilaatikko  

Parasta Nikon kodissa

Seinäjoella Rastipuiston laidalla sijaitsee uuden uutukainen kerrostalo. Taloon muutti syyskuussa Seinäjoen kaupungin vuokra-asukkaiden lisäksi autismikirjon henkilöitä. Heille on vuokrattu yhdeksän huoneistoa Tuki- ja osaamiskeskus Eskoon kautta. Yksi asukkaista on 25-vuotias Niko Jaskari.

Niko Jaskari elää ensimmäistä kertaa itsenäistä elämää omassa kodissaan Risuviidalla. Puolilämmin parveke johtaa suoraan nurmikolle. Pihassa on asukkaiden postilaatikot. Samassa rivissä on myös Nikon ensimmäinen oma postilaatikko. On kuin rivitalossa asuisi.

– Niko sanoi jo pienenä, että hän muuttaa joskus rivitaloon. Olenkin muistuttanut häntä siitä nyt, Nikon äiti Marjut Löfhjelm hymyilee.

Sofi, Sari ja Niko viihdyttävät toisiaan Nikon keittiössä. Huoneistossa on Nikon valitsemat verhot.

Soitamme Nikon ovikelloa hänen äitinsä ja sisartensa Sara ja Sofi Jaskarin kanssa. Tampereella asuva Sara on tullut sukuloimaan Seinäjoelle. Sofi käy tapaamassa veljeä viikottain. Pienen tulohälinän jälkeen sisarukset valtaavat kolmisin Nikon keittiön. Siellä tutkitaan tuliaisia ja naureskellaan omille jutuille. Me istahdamme äidin kanssa olohuoneen sohvalle.

Pieni selviytyjä

– Niko ja hänen kaksossisarensa syntyivät keskosena. Sisar menehtyi. Niko oli syntyessään niin pieni, että hänellä oli ongelmia hapensaannin kanssa ja tuli aivoverenvuoto. Saimme ennusteen, että Niko ei koskaan kävelisi eikä puhuisi. Siihen nähden asiat ovat hyvin, Marjut Löfhjelm kertoo.

Niko oppi lapsena monet asiat matkien pari vuotta nuorempaa Saraa. Pikkuisen Nikon kanssa opeteltiin viittomat, mutta 5-vuotiaana hän alkoikin puhua. Sitä ei osattu enää odottaakaan. Kirjaimet Niko oppi seuraamalla televisiosta Onnenpyörää.

Niko asui 16-vuotiaaksi asti lapsuudenkodissaan ja sen jälkeen Eskoon Kuntokaaressa.

Oma rauha

Monien autistien tavoin Niko on herkkä äänille. Kolinat ja ihmisten kovat äänet tuntuvat epämiellyttäviltä. Hajuaistikin on tavallista herkempi. Risuviidan tiloissa autistien taipumukset on huomioitu. Värit, valot ja pintamateriaalit ovat rauhallisia. Akustiikka vaimentaa äänet.

Äiti saa välillä halauksen.

Nikon kaksio on sisustettu miehen oman maun mukaan. Valoisa ja vaaleasävyinen koti saa vastapainoa värikkäistä tekstiileistä.

Äidin mukaan Nikon olemuksesta huokuu, että hän nauttii asumisesta omissa oloissaan.

– Nautin asua täällä, Niko vahvistaa keittiön puolelta.

– Niko on alkanut olla monin tavoin omatoimisempi. Hän on oppinut uusia asioita, ja se on hänelle tosi tärkeää. Nikolla on oma pyykkikone ja hän hoitaa pyykinpesun itse ohjaajien tukemana.

Tärkeä tukijoukko

Muutto Risuviitaan oli tiedossa jo pari vuotta sitten. Eskoo järjesti muuttovalmennuksen muuttajille, henkilökunnalle ja läheisille. Nikon molemmat vanhemmat osallistuivat valmennukseen. Heitä huolestutti, miten Niko reagoisi muuttoon.

– Asiat ovat sujuneet hyvin. On ihanaa, että tuttu henkilökunta siirtyi Kuntokaaresta ja Neliapilasta tänne töihin. Saimme Nikon kanssa heiltä paljon apua muuttovaiheessa. Tuttujen ohjaajien ja hoitajien kanssa on helppo puhua kaikesta, Marjut Löfhjelm toteaa.

Vanhempien ja sisarusten lisäksi mummat, paapat ja kummit käyvät tapaamassa Nikoa.

– Sukulaiset ovat sanoneet, että Nikon luona on nyt niin helppo vierailla. Tullaan käymään niin kuin mihin tahansa tavalliseen kotiin.

 

Rastipuiston upeat maastot avautuvat melkein kotiovelta.

Autismikirjoon liittyy aistiherkkyyttä

Autismikirjon häiriö vaikuttaa siihen, miten ihminen aistii ja kokee ympäröivän maailman ja miten hän viestii ja on vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa.

Autismikirjon henkilöillä voi olla aistisäätelyyn liittyviä erityispiirteitä. He voivat olla esimerkiksi yli- tai aliherkkiä äänille, valolle, väreille, kosketukselle, hajuille ja mauille. Autismikirjon henkilöitä yhdistää erityinen stressiherkkyys ja yleisesti myös halu pitäytyä tarkoissa rutiineissa ja säännöissä.

Monilla autismikirjon henkilöillä on erityisiä vahvuuksia, kuten esimerkiksi hyvä yksityiskohtien havaitseminen, keskittymiskyky omiin mielenkiinnon kohteisiin sekä hyvä oikeudentaju.

 Autismi ilmenee jokaisella hyvin yksilöllisesti. Jotkut autismikirjon henkilöt tarvitsevat vahvaa tukea läpi elämänsä. Toiset elävät hyvin itsenäisesti ja voivat menestyä vaikkapa lahjakkaina tutkijoina.

(Lähde: www.autismiliitto.fi)

Esteetöntä arkkitehtuuria

Suomessa arvioidaan olevan autismikirjon henkilöitä noin 55 000 eli 1 % väestöstä. Tarkoituksenmukaiset tilat, ympäristöt ja itsenäistä asumista tukevat esteettömät ja tekniset ratkaisut parantavat merkittävästi autismikirjon henkilöiden elämänlaatua ja osallisuutta yhteiskunnan toiminnoissa.

ARAssa syntyi ajatus suunnittelukilpailun järjestämisestä toimivien asumisratkaisujen kehittämiseksi autismikirjon henkilöille. Asian valmisteluun osallistuivat ARA, ympäristöministeriö, Kehitysvammaliitto, autismin asiantuntijoita sekä autismikirjon henkilöitä ja heidän läheisiään. Konseptikilpailu päätettiin toteuttaa Kotkassa ja Seinäjoella kaupunkien osoittamille tonteille.

Seinäjoella kilpailun järjestivät Sevas Oy, ARA, YM, Kehitysvammaliitto, Autismi- ja Aspergerliitto, SAFA sekä Seinäjoen kaupunki. Kutsukilpailun voitti Lassila Hirvilammi Arkkitehdit (nyk. OOPEAA).

Autismikirjon asukkaiden ja henkilökunnan tilojen suunnittelussa painottuvat tilojen monikäyttöisyys ja muunneltavuus. Kohderyhmän erityistarpeet oli huomioitava teknisten ratkaisujen, pintamateriaalien, värien ja kulkureittien suunnittelussa.

Hanke toteutettiin ARAn myöntämän investointiavustuksen ja korkotukirahoituksen avulla. ARA edellyttää yleisesti, että tuettavat asunnot ovat asuttavuudeltaan tarkoituksenmukaisia, asuinympäristöltään toimivia sekä uudisrakentamis-, ylläpito- ja asumiskustannuksiltaan kohtuullisia.