Eskoon päätösjuhlaa vietettiin perjantaina 25.11.2022. Eskoon historiaa päätösjuhlassa muisteli Eskoon hallituksen puheenjohtajana pitkään toiminut sosiaalineuvos Merja Uusitalo. Tässä Merja Uusitalon puhe kokonaisuudessaan.

Arvoisat Eskoon alueen asukkaat, henkilökunta. Hyvä juhlapuhuja, kutsuvieraat ja kaikki läsnäolijat.

Ohjelmahan on kohdalleni laitettu otsikoksi Historiikki. Sovimme kuitenkin, etten tee perinteistä historiikkia, monine nimineen ja vuosilukuineen. Otan enemmän esille asioista  tärkeimmän, eli kehitysvammaisen näkökulman kuntayhtymän vuosiin. Tietysti tärkein asia on, mistä kaikki lähti ja mitä tarkoitusta varten. Suuri yhteiskunnallinen näkemys inhimillisestä vastuunkannosta, kehitysvammaisten ihmisten koko elämänkaaresta huolehtiminen.

Eskoon alueesta puhuttaessa kaiken perustana on ollut  Seinäjoen  kaupungin luovuttama noin 65 hehtaarin tontti. Tontilla on sijainnut talollisten Jaakko ja Sofia Eskon tila, jonka johdosta nimi Eskoo on syntynyt.

Sovimme pitkäaikaisen  valtuuston puheenjohtajan Matti Kuvajan kanssa, että hän avaa omassa puheenvuorossaan rakentamisen eri vaiheita. Hän on toiminut pitkään rakennustoimikunnan puheenjohtajana, tietää ja tuntee rakentamisen ja kiinteistöjen eri  vaiheet kaikista parhaiten.

Hyvät ystävät. Liki kuuden vuosikymmenen mittainen kuntayhtymän toiminta päättyy kuluvan vuoden lopussa. Pitkän historian aikana onneksi kuntayhtymän nimikin on muuttunut. 70- ja 80-lukujen vaihteessa ei enää puhuttu Etelä-ja Keskipohjanmaan vajaamielislaitoksen kuntainliitosta.

Uuden lain myötä maa jaettiin 13 eri erityishuoltopiiriin, joista yksi oli ruotsinkielinen, nykyinen Kårkulla. Täällä työtä jatkoi Eskoon keskuslaitoksen kuntainliitto, jonka tehtävänä oli ja on ollut  turvata erityishuollon palveluita silloisen vanhan Vaasan läänin suomenkielisille kehitysvammaisille ja näin turvata väestön palvelutaso myös ruotsinkielisellä alueella.

Ensi vuoden alusta nykyinen, vuonna 1994 nimensä saanut Eskoon 31 jäsenkuntaa käsittävä sosiaalipalveluiden kuntayhtymä jää historiahan.

***

Aikanaan toiminnan alkaessa ja vakiintuessa hyviä asioita  tapahtui paljon. Peruskoulun uudistumisen myötä myös kehitysvammaiset kuuluivat oppivelvollisuuden piiriin, ja näin heillä oli oikeus oppimiseen. Voitiin ostaa oma koululaukku ja mennä kouluun koulutaksilla kuten muutkin lapset ja nuoret.

Askartelun ja työopetuksen rooli nähtiin alusta saakka kehitysvammaisen tasavertaisuuden ja itsenäistymisen kannalta tärkeänä.

Nykyiset toimintakeskukset sijoittuivat lähelle asumisyksikköjä. Suurelta osin Eskoo  on huolehtinut toiminnasta joko omissa, kunnan tai muun yhteisön vuokratiloissa. Työntekijät ovat olleet Eskoon palkkalistoilla ja toimivat Eskoon arvojen mukaan. Toiminta on nykyään enemmän myös kunnan tai yhteistoiminta-aluuen omaa toimintaa.

Kuntayhtymän toiminnassa on tapahtunut suuria muutoksia historiansa aikana. Aina on ymmärretty yhteiskunnan sekä valtiovallan taholta tulevien vaatimusten mukaiset muutostarpeet.

Aikanaan 90-luvun lama toi toimintaan omat haasteensa. Laitospaikat vähenivät. Valtionosuudet siirtyivät kunnille. Palveluita kunnallistettiin omaksi toiminnaksi. Yhdeksi haasteeksi nousi, oliko kuntayhtymän palveluille jatkossa tarpeeksi kysyntää. Jo tuolloin, samoin kuin kaksituhattaluvun alkupuolella avohoidon kehittämisessä mentiin ehkä liian lujaa, liian tiukassa aikataulussa. Epäiltiin tarvitaanko laitoshoitoa ollenkaan. Tuntui etteivät päättäjät isolla kirkolla aina tunnistaneet kokonaisvaltaisesti kehitysvammaisen arkea ja tarpeita.

Onneksi asiassa kuunneltiin kehitysvammatyötä kentällä tekeviä tahoja. Tulevaisuudessakin tulee aina olemaan kehitysvammaisia, jotka tarvitsevat vaativaa hoitoa.  Hyvässä yhteistyössä kuntien kanssa eteneminen on mielestäni tässä asiassa onnistunut paremmin kuin aikanaan mielenterveyspuolella.

Tuon ajan haasteellisessa tilanteessa alettiin keskittyä palveluiden laadun kehittämiseen. Siihen on kuntayhtymässä panostettu paljon.

Tulee kuitenkin aina siellä uudessa maakunnassakin muistaa vaativaa, haasteellista sekä paljon erityisosaamista tarvitsevat kehitysvammaiset. Kaikki eivät sovi samaan asumisen ja palveluiden muottiin.

Lakeja ja säädöksiä laativat ihmiset, ihmisiä varten. Ihminen joka hoitaa kehitysvammaista tietää parhaiten mikä on inhimillistä.

Tämä kaikki on Eskoossa jatkunut tähän päivään. Tästä on osoituksena kuntayhtymän saama ISO 9001 -laatusertifikaatti sekä Lastentalo Kotopihlajan saama kinestetiikan laatusertifikaatti.

Kilpailutus, joka ei mielestäni pelkistettynä sovi ollenkaan kehitysvammaisen ihmisen elämänkaaresta huolehtimiseen, on kuitenkin nykypäivänä tosi asia. Sen kanssa tulee olla erittäin tarkka ja huolellinen.

Henkilökunnan koulutus on ollut aina avainasemassa. Silloinkin kun talous on ollut tiukalla. Varsinkin uusien hoitomuotojen ja muutosten keskellä. Toiminnan kehittämisessä otettiin henkilökunta mukaan suunnitteluun. Yhteisiä strategiapäiviä on pidetty päättäjien sekä henkilökunnan kesken. Vaikka päättäjät päättäisivät omasta mielestään hyviä asioita, jos henkilökuntaa ei siinä kohtaa kuunnella ei mitään hyvää synny. Hyvästä vuorovaikutuksesta kertovat pitkät työvuodet Eskoossa. Eläkeläisjuhlassa on usein tullut esille Eskoon rooli hyvänä työnantajana. Eskoolaisuus on ollut suurta yhteenkuuluvaisuutta.

***

Kehitysvammaisten sekä heidän läheistensä rooli ja kuuleminen on ollut kehittämisessä jo pitkään hyvä käytäntö. Asiakasraadit koostuvat näistä tahoista.

Erityisosaaminen, moniammatillinen asiantuntemus sekä ratkaisukeskeisyys ovat olleet yksi avainmerkki Eskoon toiminnassa. Hoidontarpeen arvioinnit, suunnitelmat ja mittarit ovat tärkeässä roolissa osana asiakasta varten.

Eskoon tarjoamien palveluiden kirjo onkin ollut hyvin laaja. Voidaankin todeta Eskoon huolehtivan kokonaisvaltaisesti eri toimintojen kautta kehitysvammaisen koko elämänkaaresta, lapsesta vanhuuteen.

Varhaisessa vaiheessa eri palveluiden piiriin pääseminen on ollut tärkeä ja luotettava linkki kuntien sekä Eskoon välillä. Säännöllisissä tapaamisissa jäsenkuntien kanssa on voitu kertoa kuntayhtymän uusista suunnitelmista, palveluiden hinnan muodostumisesta sekä valtiovallan taholta tulevista vaateista. Luottamuksen on ollut oltava molemminpuolista, vaikeinakin aikoina.

***

Voimme todeta kehitysvammaisen aseman olevan toista kuin 60-vuotta sitten. Tavoitteena tulee jatkossakin olla, että kehitysvammainen voisi olla osana yhteiskunnan arjessa. Ei sen ulkopuolella. Hän voisi itse mahdollisimman paljon päättää tasavertaisesti omista asioistaan.

Lähteä omasta kodista kouluun, töihin, harrastuksiin kavereiden, tyttö- tai poikaystävän kanssa. Hänellä on oikeus kiukutella, näyttää tunteensa, myös vaatia sen mikä hänelle kuuluu. Toivottavaa olisi, että hän voisi enenevässä määrin tehdä työtä normaaleilla palkkaehdoilla. Ja tulevat sukupolvet voisivat todeta asioiden aina näin olleen. Poikkeuksetta työnantajilta kuulee työhönsä sitoutuneesta, ahkerasta ja hyväntuulisesta työtekijästä. He ovat myös esimerkkinä muille työtekijöille. Hyväksyntä tulee aina joukon keskeltä, ei laidalta.

Päättäjänä maakuntien sisällä ja sen ulkopuolella on tullut usein esiin Eskoon tavaramerkit. Eskoo on pieni, inhimillinen mutta laadukas, uusiutuva, asiakaslähtöinen, arvoihinsa nojaava toimija.

Onko siellä vielä tulevaisuudessakin Pääsiäispolku, jota Eskoolle tärkeä hengellinen työ hoiti vuosikausia? Ja muistetaanko Eskoossa alusta asti asunut Posti-Kauko, joka pyöräili Eskoon alueella jakaen postia? Kaukohan tunsi kaikki ja kaikki tunsivat Kaukon. Hän jakaa nyt postia tuolla pilvien päällä. Inhimillisestä toiminnasta kertoo sekin, kun Kaukon voimat vähenivät, ja Eskoon lääkäri kirjoitti hänelle sairaslomaa, ihan kuten kaikille muillekin jotka eivät sairauden takia voi tehdä työtä.

Ehkä meille päättäjille – ainakin itselleni ihmisenä – kasvattavinta on ollut Eskoossa asioiden hoitamisen lisäksi olla kokousten, yhteisten juhlien, ruokailujen ja kahvihetkien myötä keskellä kehitysvammaisen elämää.

Talon asukkaiden ja asiakkaiden lämmin vastaanotto ja hyvästely on varmasti jäänyt meidän kaikkien mieleen. Sanotaan, että jos jotain asiaa kaipaa ja ikävöi, se on mennyt sisälle sydämeen.

***

Hyvät ystävät: Viimeiset Eskoon vuodet ovat olleet henkilökunnalle sekä päättäjille erittäin raskaat, eikä yksin tulevien yhteistoiminta-alueiden sopeuttamisen takia.

Tuli muutakin. Vaikka hallitus teki säännöllistä talouden ja toiminnan tarkkaa seurantaa, kaikkien asioiden taakse ei käytännön syistä aina ajoissa pääse. Sokki oli valtava. Vaikeita, raskaita päätöksiä jouduttiin pakosta tekemään. Tuli myös korona, päivätoiminta pysähtyi ja asiantuntijapalveluiden tulot tippuivat. Onneksi tilanteessa tulivat jäsenkunnat apuun. Suuret kiitokset siitä.

Suurimpana murheena oli, osasimmeko oikein sanoittaa henkilökunnalle lomautusten ja irtisanomisten tarpeellisuuden sekä kokonaisvaltaisen vakavan tilanteen. Kunnioitan suuresti koko henkilökuntaa, silloista hallitusta yksimielisyydestä sekä YT-toimikuntaa vaikeiden asioiden yhteistuumin eteenpäin viemisestä. YT-toimikunta oli linkki päättäjille, milloin korjausliikkeitä oli heti tehtävä. Luottamus hallituksen ja YT-toimikunnan välillä oli luja. Jäsenkunnat ymmärsivät tilanteen ja yhteistuumin onneksi laiva saatiin nopeasti käännettyä oikeaan kurssiin. Uuden hallituksen oli helpompi jatkaa.

Näin jälkikäteen ajattelen, että ehkä Luoja oli antanut siihen hetkeen ne päättäjät, joidenka vastuulla vaikeat asiat tulivat mahdollisimman inhimillisesti hoidettavaksi.

Kiitän teitä jokaista Eskoolaista että olette.

 

***

Tänään suuri ehkä aiheellinenkin pelko meillä, joidenka sydämen päällä kehitysvammainen aina on: saako hän tarvitsemansa palvelua ja hoivaa jatkossakin? Vai mennäänkö raha edellä? Hukkuuko pieni suuri ihminen massan joukkoon?

Toivottavasti hyvinvointialueet ymmärtävät tärkeän tehtävänsä vahvistaa tulevaisuudessakin kehitysvammaisen asemaa ja erityispalveluiden saatavuutta tasapuolisesti kaikilla tasoilla asuinpaikasta riippumatta. Toivottavasti Eskoon arvot säilyvät sielläkin toiminnassa. Onneksi Eskoon asiantuntemusta on voitu tuoda jo suunnitteluun erilaisissa valmistelutyöryhmissä.

Haluan saatella nykyisen kuntayhtymän uudelle yhteistoiminta-alueelle Juhani Töytärin Kylväjän runon säkein.

Ei koskaan voi nauttia valmiista viljasta,
ei koota kypsiä tähkäpäitä
Jos ensin ei pellollaan uurasta
ja vakoihin vuodata kyyneleitä

Tässä kauniin ja ruman maailmassa
emme niittää voi mitä mielimme
Vaan elämän pelloilta korjaamassa
käymme sen, minkä itse kylvimme

 

Eskoon toiminnan alussa kylvöalusta oli muokkaamaton. Siemen kevyt ja heiveröinen. Kylväjällä on ollut vahva siunaava käsi. Luja usko parempaan huomiseen.

Tuli halloja ja sateita, sitkeydellä ja hyvällä hoidolla kasvualusta ja siemen vahvistui. Satoa voitiin korjata

Te hyvät uudet toimijat ja päättäjät saatte hyvän kasvualustan ja vahvan siemenen hoidettavaksi. Hoitakaa sitä huolella. Älkää hukatko sitä.

Jukka Kuoppamäki toteaa laulunsa säkeessä:
Anna auringon paistaa sydämeen. Avaa ovi huomiseen. Ei ole aika ikiunen, on vuoro tekojen.