Marjut Mäki-Torkko puhui harjannostajaisissa rakennushankkeesta käyttäjän näkökulmasta.

Pääkujan palveluyksikön harjannostajaiset 16.5.2018

Tuki- ja osaamiskeskus Eskoon alueelle Pääkuja 4:ään on valmistumassa uudisrakennus, jonne muuttaa syyskuussa 20 asukasta. Jokainen asukas saa oman, 29-neliöisen yksiön. Tämä merkitsee asukkaille siirtymistä itsenäiseen asumiseen ensimmäistä kertaa elämässä. Asukkaat muuttavat uusiin asuntoihin naapuritalosta Kuusikodon laitosasumisesta. Asukkaiden ikähaitari ulottuu parikymppisistä ikäihmisiin asti.

Pääkujalla vietettiin kauniina toukokuun hellepäivänä harjannostajaisia. Tilaisuudessa piti käyttäjän puheenvuoron vammaispalvelujen johtaja Marjut Mäki-Torkko. Hän toi esiin monia varteenotettavia näkökulmia rakennushankkeen taustoista ja asukkaiden yksilöllisen elämän aidosta huomioimisesta. Seuraavassa Marjut Mäki-Torkon juhlapuhe kokonaisuudessaan.

“Hyvät muuttajat, työntekijät, rakentajat, suunnittelijat ja muut vieraat

On suuri ilo ja kunnia olla täällä tänään pitämässä käyttäjän puheenvuoro Pääkujan palveluyksikön harjannostajaisjuhlassa. Harjakaiset ovat rakentajien ja rakennuttajien juhla. Rakentamisen arkea on eletty ja työstetty ahkerasti viime syksystä lähtien. On hienoa, että rakentamisen loppu nyt häämöttää ja muuttajat ja työntekijät pääsevät uusiin hienoihin tiloihin.

Valtioneuvosto teki vuonna 2010 periaatepäätöksen ohjelmasta kehitysvammaisten asumisen ja siihen liittyvien palvelujen järjestämiseksi vuosina 2010–2015. Tässä ns. KEHAS-ohjelmassa tavoitteena oli tuottaa yhteensä 3 600 uutta asuntoa laitoksista ja lapsuudenkodeistaan muuttaville kehitysvammaisille. Vuonna 2012 valtioneuvosto antoi uuden periaatepäätöksen, jossa asetettiin tavoitteeksi lopettaa kehitysvammaisten henkilöiden laitosasuminen vuoteen 2020 mennessä. Jokaisella kehitysvammaisella ihmisellä on oikeus asua samoin kuin me muutkin kuntalaiset. Tavoitteena on siis ollut, ettei vuoden 2020 jälkeen kukaan asuisi enää laitoksessa pelkästään kehitysvammasta johtuen. Myös täällä Eskoossa ollaan hyvässä vauhdissa matkalla kohti yksilöllisiä ratkaisuja asumisessa.

“Tavoitteena on, ettei vuoden 2020 jälkeen kukaan asuisi enää laitoksessa pelkästään kehitysvammasta johtuen.”

YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien yleissopimuksessa taataan jokaiselle ihmiselle itsemääräämisoikeus, yhdenvertaisuus ja valinnanvapaus. Näiden periaatteiden tulee näkyä, miten palvelut järjestetään Eskoossa.

Jokainen muutto laitoksesta tai lapsuudenkodista suunnitellaan yhteistyössä vammaisen henkilön ja hänen läheistensä kanssa. Asuminen ja palvelut järjestetään tavallisilla asunnoissa ja asuinalueilla. Lisäksi tarvitaan monimuotoisia ja laadukkaita pieniä asuntoryhmiä. Kehitysvammaisten asumisen ja palvelujen kehittämisessä tarvitaan alan toimijoiden, valtion ja kuntien yhteistyötä. Näin saadaan aikaan kehitysvammaisten tarvitsemia asumisratkaisuja, joko asumisyksiköissä tai yksittäisissä asunnoissa siten, että riittävä tuki asumiseen on saatavilla.

Kehitysvammaisten ihmisten ja heidän omaistensa osallisuutta tulee vahvistaa asumisratkaisuja valittaessa. Asumisratkaisun pitää aina perustua yksilölliseen tarpeeseen ja yksilön toiveita kunnioittaen. Yleisellä tasolla tulee lisätä tietoa kehitysvammaisuudesta ja muokata asenneilmapiiriä myönteiseksi erilaisia asujia kohtaan.

Laitosasumisen lakkauttaminen edellyttää, että laitoksista ja lapsuudenkodeista muuttaville kehitysvammaisille henkilöille on tarjolla asuntojen lisäksi laitoshoitoa korvaavia yksilöllisiä lähi- ja erityispalveluja. Hallitusohjelman mukaisena tavoitteena on jatkaa meneillään olevaa kehitysvammahuollon rakennemuutosta ja kehittää palveluja, jotka mahdollistavat myös vaikeimmin vammaisten henkilöiden asumisen lähiyhteisössä. Lähipalvelut ja niitä tukevat erityispalvelut mahdollistavat myös vaikeimmin vammaisten henkilöiden asumisen lähiyhteisössä. Meillä täällä Eskoossa onkin hyviä kokemuksia kehitysvammaisten henkilöiden muutoista tavallisiin taloihin ja tavallisiin asuntoihin Louhenkadulla noin kaksi vuotta sitten ja Risuviitaan noin vuosi sitten.

“Lähipalvelut ja niitä tukevat erityispalvelut mahdollistavat myös vaikeimmin vammaisten henkilöiden asumisen lähiyhteisössä.”

Pääkujan palveluyksikön suunnittelu lähti käyntiin Ikäihmisten asumisyksikön hankesuunnitelman teolla syksyllä 2015. Uutta yksikköä suunniteltiin ensin Tupatielle vanhaan kerrostaloon. Piirustukset sinne valmistuivat keväällä 2016. Vanhan kiinteistön täydellinen peruskorjaus olisi tullut lähes yhtä kalliiksi kuin uuden rakentaminen. Sen takia hankesuunnitelmaa päivitettiin syksyllä 2016 uudestaan ja suunnitelmissa oli kokonaan uuden rakennuksen rakentaminen. Palveluyksikön nimikin muuttui matkan varrella, kun eräs muuttaja sanoi minulle, ettei hän halua muuttaa ikäihmisten yksikköön. Pääkujan palveluyksikkö oli sitten hyvä nimi yksikölle, joka sijaitsee Pääkujalla.

Ensimmäinen työmaakokous pidettiin elokuussa 2017. Työntekijähaku oli jo keväällä 2017. Asukkaiden ja läheisten infotilaisuuksia on pidetty kaksi ja kesäkuussa on tulossa kolmas. Silloin läheiset ja muuttajat pääsevät myös tutustumaan rakennukseen ja uusiin koteihin. Läheisillä on varmaan silloin mittanauhoja mukana, sillä usein silloin jo mietitään huonekalujen paikkoja ja verhoja. Nehän ovat kodeissa niitä tärkeimpiä asioita. Asukkaiden muutot tapahtuvat sitten syyskuun alussa.

Oman kodin merkitys on suuri ja tärkeä asia jokaisen elämänlaatuun. Tänne syntyy ihmisten koteja. Sellaisia paikkoja, jotka ovat arvokkaita, omia, ainutlaatuisia. Sellaiseen on jokaisella oikeus. Oma tupa, oma lupa ja oma postilaatikko. Koti on sellainen paikka, jossa saan olla niin kuin minä olen, juuri sellaisena kuin olen. Erilaisena, arvokkaana. Saan tehdä asioita silloin kun itse haluan.

“Tänne syntyy ihmisten koteja. Sellaisia paikkoja, jotka ovat arvokkaita, omia, ainutlaatuisia.”

Pääkujan asumisyksiköstä saa pysyvän kodin 20 asukasta, ja kaikki muuttavat henkilöt ovat asuneet jo vuosikymmeniä laitosasumisessa Tuki- ja osaamiskeskus Eskoon alueella. Tämän vuoksi heidän asumisensa oli tärkeää järjestää jatkossakin tällä alueella, missä he ovat tottuneet asumaan ja liikkumaan sekä saamaan tarvittavat säännölliset asiantuntijapalvelut. He kaikki tarvitsevat paljon tukea, apua ja hoitoa päivittäisissä toimissaan ympäri vuorokauden, minkä vuoksi työntekijäresursoinnin ja mitoituksen pitäisi vastata suurin piirtein nykyistä tasoa. On pyrittävä kestäviin, pitkäjännitteisiin ratkaisuihin. Kehitysvammaisten tuen tarve ei ole vain tietyn ajanjakson mittainen, vaan tukea tarvitaan koko elämän ajan. Tämänkin vuoksi kaivataan pitkälle tulevaisuuteen katsovia suunnitelmia.

Jokaista Pääkujan palveluyksikköön muuttavaa asukasta odottaa oma asunto, jossa on oma kylpyhuone ja keittiö. Jokainen asukas kalustaa ja sisustaa oman asuntonsa omilla rakkailla tavaroillaan. Kumpaankin kerrokseen tulee oma yhteinen oleskelu- ja ruokailutila, jossa asukkaat voivat viettää aikaa yhdessä yhteisöllisesti, mutta voivat halutessaan olla omassa asunnossaan omassa rauhassaan. Hyvä elämä ja arki muodostuvat yksilöllisestä kohtaamisesta ja aktiivisesta tuesta. Näin heidän on mahdollista elää omannäköistä hyvää arkea.

Eskoon hallitus on vahvistanut Pääkujan palveluyksikköön yhteensä 26 työntekijää. Työntekijät työskentelevät tällä hetkellä Kuusikoto-osastolla, mistä asukkaatkin muuttavat eli he ovat tuttuja sekä muuttaville asukkaille että läheisille. Työntekijöiden koulutus ja perehdytys on jo kevään aikana alkanut ja jatkuu vielä kesän ja syksyn aikana.

Eskoon käyttäjien puolesta haluan erityisesti kiittää kaikkia, jotka ovat mahdollistaneet tämän Pääkujan palveluyksikön valmistumisen ja haluan toivottaa vielä hyvää rakentamisen loppuvaihetta ja rakentaa siitä hyvä koti asukkaille.”

JÄTÄ VASTAUS

Anna kommenttisi!
Anna tähän nimesi