Kinestetiikka tukee kehitysvammaisen toimintakykyä

0
218

TEKSTI Iina Åman     KUVAT Timo Aalto

Ihmiset oppivat yleensä omat liikemallinsa luonnostaan onnistumisen ja erehtymisen kautta. Sensomotorinen palaute ohjailee sitä, miten liikkeet muotoutuvat juuri oman näköisiksi. Liikkeistä tulee automaattisia, tiedostamattomia liikesuorituksia. Kun nousee tuolilta, ei tarvitse keskittyä ajattelemaan, mitä elimistössä tällöin tapahtuu. Liikkuminen on helppoa, sulavaa, ja kevyttä.

– Tasapaino ja lihasvoima voivat kuitenkin jäädä kehittymättä tai häiriintyä esimerkiksi kehitysvamman, aivoverenkiertohäiriön, vammautumisen tai ikääntymisen vuoksi. Tällöin sensomotorinen palaute jää jonkin syyn vuoksi vajaaksi ja liikkuminen vaikeutuu tai estyy, Seppo Hauta kuvailee. Seppo Hauta toimii Tuki- ja osaamiskeskus Eskoossa asiantuntijapalveluiden yksikössä kuntohoitajana ja kinestetiikkakouluttajana.

Kinestetiikalla tuetaan ihmisen luonnollisten liikemallien hyötykäyttöä, kun haetaan tiedostamatonta tai automaattista liikettä tietoisuuteen. Luontaisen liikemallin löytyminen voi olla valtava oivallus, joka mahdollistaa ihmisen osallistumisen omaan liikkumiseensa.

Liikkumisesta elämänlaatua

– Suomen terveydenhuollon koulutus on korkealaatuista, mutta meillä ei käydä vielä riittävästi läpi ihmisen luonnollisen liikemallin hyötykäyttöä, Seppo Hauta sanoo.

– Jos keskitytään nostamaan, autetaan helposti liikaa. Samalla viedään ihmiseltä hänen taitojaan pois ja jopa pysäytetään mahdollisuus omaksua omatoiminen liike. Me Suomessa olemme Euroopan ykkösiä siinä, että hoidamme eniten asiakkaita vuoteeseen, Seppo Hauta harmittelee.

– On tähdellistä miettiä, miten oikeasti voi auttaa ihmistä. Häntä ei saisi keventää eikä auttaa liikaa. Asiakasta pitäisi avustaa tukemalla hänen luonnollisia liikemallejaan. Kun taitoja alkaa löytyä, hän voi myös käyttää niitä ja saada lisää omatoimisuutta.

Seppo Hauta ja Anne Pajuluoma tukevat Jouni Alataloa, joka haluaa siirtyä sohvalta lattialle.

Pyörätuoli on vain apuväline

Eskoon Pikkupihlajassa kaikki työntekijät käyttävät kehitysvammaisten lasten kanssa runsaasti aikaa liikkumisen opetteluun ja avustamiseen. Jokaiselle etsitään juuri hänelle sopiva avustamismenetelmä, josta hän saa maksimaalisen hyödyn ja fyysiset keittymismahdollisuudet

Pikkupihlajan laatuyksikössä on periaatteena tauottaa lasten istuminen siten, että lapsen paikkaa vaihdetaan vähintään tunneittain päiväaikaan. Näin päästään lähemmäksi tavallista elämää, jossa ihminen itse pystyy määrittelemään oman paikallaan oloaikansa.

Pyörätuoli on siirtymisen apuväline, ei pitkäaikaista istumista varten. Toimien jaksottaminen ja istumisen tauottaminen on tärkeää. Yhtä tärkeää on tauottaa lapsen vuoteessa oloa, koska vuode on tarkoitettu vain nukkumista ja lepoa varten.

 

– Luonnollinen, aktiivinen liikkuminen poistaa jäykkyyttä ja parantaa vireystilaa. Myös paljon vuoteessa olevan on tärkeää saada tehdä liikkeitä, että hän pysyisi toimintakykyisempänä ja että hänen elämänsä olisi inhimillisempää, Seppo Hauta muistuttaa.

– Fysioterapia on tärkeää kehitysvammaisen lapsen toimintakyvyn säilyttämiseksi, mutta muutama tunti fysioterapiaa viikossa ei riitä. Tarvitaan aktiivisia hoitajia, jotka ovat mukana avustamassa ja liikuttamassa tavallisessa arjessa. Yhdessä tekemällä saadaan onnistumisen iloja. Joskus unohtuvat kivutkin.

 

 

JÄTÄ VASTAUS

Anna kommenttisi!
Anna tähän nimesi