Asukkaat muuttivat Pääkujalle

0
203

TEKSTI Iina Åman     KUVAT Timo Aalto

Tuki- ja osaamiskeskus Eskoon uusimpaan asumisyksikköön Pääkujalle valmistui syksyllä pysyvä koti 20 asukkaalle. Asukkaat pääsivät muuttamaan Pääkujalle syyskuussa. Ennen muuttoa asukkaille ja läheisille pidettiin infotilaisuuksia, jolloin he pääsivät myös tutustumaan rakennukseen ja uusiin koteihin.

Lähes kaikki Pääkujalle muuttaneet ovat asuneet jo vuosikymmeniä laitosasumisessa Tuki- ja osaamiskeskus Eskoon alueella Seinäjoella. Tästä syystä oli tärkeää järjestää heidän asumisensa jatkossakin alueella, missä he ovat tottuneet asumaan ja liikkumaan sekä saamaan tarvittavat säännölliset asiantuntijapalvelut.

– Asukkaat ovat kotiutuneet hyvin. Autamme heitä sisustamaan kotejaan yhdessä omaisten ja ohjaajien kanssa. Jokaisen asukkaan asunto näyttää oikealta kodilta eikä laitosyksikön huoneelta. Pikkuhiljaa tavarat löytävät paikkansa ja elämä alkaa sujua mutkattomammin. Postilaatikot vielä puuttuvat, mutta nekin ovat pian tulossa, Palveluyksikön esimies Johanna Mäenpää kertoo.

– Talo on täynnä tyytyväisiä ihmisiä, Johanna Mäenpää kertoo.

– Henkilökunta on mukautunut uuteen työtapaan ja ympäristöön hienosti. Muutto on ollut rankka, mutta se on kannattanut. Tyytyväisiä ihmisiä on talo täynnä! Voimme yhdessä olla ylpeitä uudesta kodista ja työpaikastamme. Yhteiset tupaantuliaiset ovat tulossa. Kutsumme yhteen talon asukkaat ja heidän läheisensä, Johanna Mäenpää lupaa.

Omaa elämää omassa kodissa

Jokaisella Pääkujan palveluyksikön asukkaalla on oma asunto, jossa on oma kylpyhuone ja keittiö. Jokainen asukas on kalustanut ja sisustanut kotinsa omilla tavaroillaan.

Hyvä ja turvallinen elämä muodostuu yksilöllisestä kohtaamisesta ja aktiivisesta tuesta. Kummassakin Pääkujan asuinkerroksessa on oma yhteinen oleskelu- ja ruokailutila, jossa asukkaat voivat viettää aikaa yhdessä. Halutessaan asukas voi oleskella oman kotinsa rauhassa. Näin jokaisen on mahdollista elää omannäköistään elämää.

Suunnitelmat uusiksi nimeä myöten

Pääkujan palveluyksikön suunnittelu lähti käyntiin syksyllä 2015 ikäihmisten asumisyksikön hankesuunnitelmalla. Uutta yksikköä suunniteltiin ensin Tupatielle vanhaan kerrostaloon. Piirustukset sinne valmistuivat keväällä 2016.

Vanhan kiinteistön täydellinen peruskorjaus olisi tullut lähes yhtä kalliiksi kuin uuden rakentaminen. Sen takia hankesuunnitelmaa päivitettiin syksyllä 2016 uudestaan, ja alettiin suunnitella kokonaan uuden rakennuksen rakentamista.

Kaikki Pääkujan asukkaat tarvitsevat paljon tukea, apua ja hoitoa päivittäisissä toimissaan ympäri vuorokauden. Se on otettu huomioon työntekijöiden määrässä, jotta päästään kestäviin, pitkäjännitteisiin ratkaisuihin.

Palveluyksikössä toimii yhteensä 27 työntekijää. Heistä suurin osa työskenteli aiemmin Kuusikoto-osastolla, mistä asukkaatkin muuttivat Pääkujalle. Näin työntekijät, asukkaat ja heidän läheisensä olivat jo valmiiksi tuttuja keskenään.

Palveluyksikön nimikin muuttui matkan varrella, kun eräs muuttaja sanoi, ettei hän halua muuttaa ikäihmisten yksikköön. Nimeksi valittiin sitten neutraali Pääkujan palveluyksikkö.

Oikeus omaan kotiin koko elämän ajaksi

Kehitysvammaisten tuen tarve ei ole vain tietyn ajanjakson mittainen, vaan tukea tarvitaan koko elämän ajan. Tämän vuoksi tarvitaan pitkälle tulevaisuuteen katsovia suunnitelmia.

Valtioneuvosto teki vuonna 2010 periaatepäätöksen ohjelmasta kehitysvammaisten asumisen ja siihen liittyvien palvelujen järjestämiseksi vuosina 2010–2015. Tämän ns. KEHAS-ohjelman tavoitteena oli tuottaa yhteensä 3 600 uutta asuntoa laitoksista ja lapsuudenkodeistaan muuttaville kehitysvammaisille.

Vuonna 2012 valtioneuvosto antoi uuden periaatepäätöksen, jossa asetettiin tavoitteeksi lopettaa kehitysvammaisten henkilöiden laitosasuminen vuoteen 2020 mennessä.

Jokaisella kehitysvammaisella ihmisellä on oikeus asua samoin kuin vammattomatkin kuntalaiset. Tavoitteena on ollut, ettei vuoden 2020 jälkeen kukaan asuisi enää laitoksessa pelkästään kehitysvammasta johtuen.

Ratkaisuja erilaisiin asumistarpeisiin

YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien yleissopimuksessa taataan jokaiselle ihmiselle itsemääräämisoikeus, yhdenvertaisuus ja valinnanvapaus.

Eskoossa lähdetään yleissopimuksen periaatteista palveluja järjestettäessä. Asuminen ja palvelut järjestetään tavallisilla asunnoissa ja asuinalueilla. Lisäksi tarvitaan monimuotoisia ja laadukkaita pieniä asuntoryhmiä.

Kehitysvammaisten asumisen ja palvelujen kehittämisessä tarvitaan alan toimijoiden yhteistyötä. Näin saadaan aikaan kehitysvammaisten tarvitsemia asumisratkaisuja – joko asumisyksiköissä tai yksittäisissä asunnoissa – siten, että asukkaan saatavilla on riittävä tuki.

Asumisratkaisun pitää perustua yksilölliseen tarpeeseen ja asukkaan toiveiden kunnioittamiseen. Laitosasumisen lakkauttaminen edellyttää, että laitoksista ja lapsuudenkodeista muuttaville kehitysvammaisille henkilöille on tarjolla asuntojen lisäksi laitoshoitoa korvaavia yksilöllisiä lähi- ja erityispalveluja.

On myös tärkeää lisätä tietoa kehitysvammaisuudesta ja muokata yleistä asenneilmapiiriä myönteiseksi erilaisia asujia kohtaan.

Eskoossa on saatu hyviä kokemuksia kehitysvammaisten henkilöiden muutoista asukkaiksi tavallisiin kerrostaloihin. Seinäjoella muutettiin Louhenkadulle noin kaksi vuotta sitten ja Risuviitaan noin vuosi sitten.

Artikkelissa on otteita Marjut Mäki-Torkon puheesta Pääkujan harjakaistilaisuudessa.

JÄTÄ VASTAUS

Anna kommenttisi!
Anna tähän nimesi